Ohjelmistotuotantoprosessin parantaminen
Yleistä
Tietotekniikka kehittyy yhä erittäin nopeasti ja ohjelmistotalot kehittävät yhä monimutkaisempia järjestelmiä eri sovellusalueille. Järjestelmät ovat usein huonolaatuisia ja niiden ylläpito on erittäin kallista. Kustannustavoitteiden ja aikarajojen ylitykset ovat ohjelmistotalojen jokapäiväinen ongelma. Vaikka ohjelmistotuotannon teknologiat kehittyvät nopeasti koko ajan, kehitys ei ole merkittävästi vaikuttanut ohjelmistotuotannossa käytettyihin menetelmiin. Motivaatio tuotantoprosessin parantamiselle löytyykin tavallisesti yrityksen tarpeista saavuttaa korkeampaa ohjelmiston laatua, pienemmät kehityskustannukset, nopeampi kehitysaika tai parempi ohjelmistotuotteiden ja -prosessien ennustettavuus ja kontrolloitavuus.
Ohjelmistotuotantoprosessi koostuu joukosta toimintoja, joiden onnistuneen toteutuksen tuloksena syntyy haluttu lopputulos. Tehokas tuotantoprosessi ottaa huomioon näiden toimintojen, käytettyjen työkalujen, käytettyjen tuotantomenetelmien sekä prosessiin osallistuvien ihmisten väliset suhteet ja ominaispiirteet.
Ohjelmistotuotantoprosessia voidaan parantaa monilla eri tavoilla, parannuskohteita voivat olla esimerkiksi prosessin hallintatapa, käytetyt menetelmät, käytetyt työkalut tai jopa organisaatiorakenne. Muutosten toteutus täytyy suunnitella huolellisesti, sillä huonosti toteutetut muutokset aiheuttavat helposti muutosvastarintaa.
Prosessin parantamisen perusvaatimukset
Kuusi prosessinparantamisen perusvaatimusta ovat:
- Yrityksen ylimmän johdon täytyy toimia johtajan roolissa tehtäessä suuria muutoksia tuotantoprosessiin.
- Kaikkien prosessiin osallistuvien täytyy olla sitoutuneita prosessinparantamiseen.
- Tehokkaaseen parantamiseen tarvitaan päämäärä ja tieto prosessin nykyisestä tilasta.
- Prosessinparantaminen on jatkuvaa toimintaa sisältäen jatkuvaa oppimista.
- Tehtyjä muutoksia täytyy ylläpitää ja niiden toteuttaminen varmistaa ajoittain toteutettujen vahvistusten avulla.
- Prosessinparantaminen vaatii investointeja.
Kolme tehokkaan muutoksen avainelementtiä ovat suunnittelu, toteutus ja kommunikointi. Suunnitteluvaiheesen pitäisi osallistua edustajia kaikista ryhmistä, joihin muutokset vaikuttavat. Tällä varmistetaan suunnitelman toimivuus ja hyväksyttävyys. Toteutus on hyvä aloittaa aluksi pienessä mittakaavassa kokeenomaisesti ja näin varmistaa suunnitelman toimivuus.
Prosessin parantamisen vaiheet
Tuotantoprosessin parantamisesta voidaan erottaa seuraavat kuusi vaihetta:
- Ymmärretään nykyisen tuotantoprosessin tila.
- Luodaan visio siitä, millainen tuotantoprosessin halutaan olevan.
- Luodaan priorisoitu lista niistä toimenpiteistä, joilla saavutetaan halutunlainen tuotantoprosessi.
- Tehdään suunnitelma toimenpiteiden toteuttamiseksi.
- Varataan resurssit suunnitelman toteuttamiseksi ja toteutetaan suunnitelma.
- Palataan takaisin vaiheeseen 1.
SEI jakaa prosessin parantamisen kuvan 1 mukaisesti viiteen päävaiheeseen:
- aloittaminen,
- diagnosointi,
- suunnittelu,
- toteutus ja
- tulosten arviointi.
Kuva 1. SEIn IDEAL malli prosessin parantamisen vaiheista
Aloittamisvaiheessa määritellään liiketoimintatavoitteista peräisin olevat syyt prosessin parantamisen toteuttamiseen. Prosessinparantamisen liittäminen liiketoiminnan tavoitteisiin on tarpeen ylimmän johdon tuen varmistamiseksi prosessinparannushankkeelle jo sen alkuvaiheessa.
Diagnosointivaiheessa selvitetään yrityksessä tällä hetkellä olevien prosessien tila, erityisesti prosessien vahvuudet ja heikkoudet. Selvityksen perusteella voidaan prosessinparannushankkeet priorisoida.
Suunnitteluvaiheessa määritellään lopullisesti strategia prosessinparannushankkeen toteuttamiseksi. Vaihe määrittelee parannushankkeen suunnan ja ohjeet seuraaviksi 3-5 vuodeksi.
Toteutusvaiheessa parannustoimenpiteet toteutetaan käytännössä siten, että tehdyt muutokset ovat tulevaisuudessa helposti ylläpidettäviä. Vaihe sisältää prosessien määrittelyä ja mittaamista, pilottitestejä ja uusien prosessien käyttöönottoa koko organisaatiossa.
Viimeisessä vaiheessa arvioidaan saavutetut tulokset. Pilottiprojekteista ja parannusyrityksistä saadut kokemukset dokumentoidaan ja analysoidaan jolloin saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää seuraavissa parannusohjelmissa. Alkuvaiheessa asetettujen liiketoiminnallisten tavoitteiden toteutuminen tarkastetaan ja esitellään saavutetut tulokset ylimmälle johdolle.
Prosessinparantamisen aikana on suoritettava jollakin tavalla mittauksia, joilla voidaan todeta prosessin parantamisen onnistuminen. Että prosessin tasoa voidaan mitata, täytyy olla
- prosessin tasoa kuvaava mittari ja
- menetelmä prosessin tason arvioimiseksi.
Prosessin kypsyystasot
SEI (Software Engineering Institute) esittää tietotekniikkaorganisaatioiden kypsyystasolle seuraavan asteikon:
- Kaoottinen (initial)
- Toistuva (repeatable)
- Määritelty (defined)
- Hallittu (managed)
- Optimoiva (optimizing)
Tasolla 1 olevissa yrityksissä ei käytetä standardeja eikä yhdenmukaisia työtapoja. He eivät myöskään tee projektisuunnitelmia eivätkä projektien kustannusarvioita. Jokainen projektipäällikkö toimii omalla tavallaan, ja tämä toimintatapa on muodostunut pelkästään hänen omien kokemuksiensa perusteella. Tulosten saavuttamiseksi tarvittavat toiminnot toteutetaan ilman etukäteissuunnittelua:
Kuva 2. Tasolla 1 oleva tuotantoprosessi
Tasolla kaksi olevissa yrityksissä prosessit ovat toistettavia ja yrityksen sisällä vallitsee tietty yhteisymmärrys toimintatavoista. Prosessien toistettavuus perustuu kuitenkin vain yrityksen sisäisiin toimintatapoihin ja mikä tahansa muutos voi aiheuttaa toistettavuudesta saatavien hyötyjen menetyksen. Edelliseen tasoon verrattuna tarvittavia toimintoja kuitenkin suunnitellaan ja tuloksia arvioidaan ja näitä arviointituloksia käytetään tulosten parantamiseen:
Kuva 3. Tasolla 2 oleva tuotantoprosessi
Tasolla kolme ohjelmistotuotannon menetelmät on selkeästi määritelty ja yritykselle sopiva ohjelmistotuotantoprosessin elinkaari on vakiintunut. Käytössä on johdonmukainen joukko suunnittelumenetelmiä ja -tekniikoita, jotka tukevat prosessin elinkaarta. Projektiryhmät hyödyntävät organisaatiossa olemassa olevaa tietoa standardiprosesseista tehtävien suunnittelussa ja tulosten arvioinnissa soveltaen sitä kyseiseen projektiin:
Kuva 4. Tasolla 3 oleva tuotantoprosessi
Neljännellä tasolla olevissa yrityksissä on lisäksi käytössä ohjelmistotyön ja sen tulosten mittaaminen. Tuotantoprosessi on niin yhdenmukainen, että organisaatiossa olemassa olevien tietojen perusteella voidaan tehdä johtopäätöksiä tuotantoprosessin lopputuloksista jo toimintojen valmisteluvaiheessa:
Kuva 5. Tasolla 4 oleva tuotantoprosessi
Viidennellä tasolla mittaustuloksia käytetään hyväksi ohjelmistotuotantoprosessin jatkuvassa parantamisessa. Tasolla 5 olevissa organisaatioissa toteutetaan prosessi, joka aikaansaa tulokset joita puolestaan käytetään olemassa olevan prosessin parantamiseen. Prosessista on tullut itsekorjaava ja jatkuvasti uudistuva ja parantuva:
Kuva 6. Tasolla 5 oleva tuotantoprosessi
SPICE:n viitemallissa on prosessille puolestaan määritelty kuusi kyvykkyystasoa:
- Taso 0: Toimimaton prosessi
- Taso 1: Toimiva prosessi
- Taso 2: Hallittu prosessi
- Taso 3: Vakiintunut prosessi
- Taso 4: Ennustettava prosessi
- Taso 5: Optimoituva (itseohjautuva) prosessi
Tasolla 0 prosessin tavoitteen saavuttamisessa epäonnistutaan. Prosessilla on vain muutamia tai ei yhtään helposti tunnistettavaa lopputulosta. Seuraavalla tasolla (taso 1) prosessin tarkoitus yleisti saavutetaan, mutta sen suoritus ei ole tiukasti suunniteltu tai jäljitettävissä. Organisaation jäsenet tiedostavat, että toiminto tulee suorittaa ja on olemasssa yleinen sopimus siitä, että toiminto suoritetaan niin vaadittaessa. Prosessin tulokset on tunnistettu ja ne todistavat prosessin tarkoituksen saavuttamisen.
Tasolla 2 oleva prosessi tuottaa tuotteensa määriteltyjen toimintatapojen avulla ja on suunnniteltu sekä jäljitettävissä. Tuotteiden on tarkoitus vastata määriteltyjä standardeja ja vaatimuksia. Suurin ero edelliseen tasoon on, että prosessin tuotteiden oletetaan täyttävän määritellyt laatuvaatimukset annettujen aikataulujen ja resurssien rajoissa.
Tasolla 3 oleva prosessi suoritetaan ja hallitaan käyttämällä määriteltyjä hyvän ohjelmistotuotantotavan mukaisia periaatteita. Prosessin yksittäiset toteutukset suoritetaan hyväksytyn ja räätälöidyn standardin sekä dokumentoidun prosessin mukaisesti, jotta asetetut tulokset saavutettaisiin. Prosessin toteuttamisessa tarvittavat voimavarat on määritelty. Suurin ero edelliseen tasoon on se, että vakiintuneella tasolla pitää käyttää määriteltyjä prosesseja, joiden avulla prosessin tulos on tarkoitus saavuttaa.
Tasolla 4 prosessi tulee suorittaa jatkuvasti kontrolloidun käytännön mukaan määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Prosessin suorituskyvystä tulee kerätä yksityiskohtaista tietoa ja se pitää analysoida. Tämän on tarkoitus johtaa prosessin kyvykkyyden määrälliseen ymmärtämiseen ja kasvaneeseen kykyyn ennustaa ja hallita prosessin suorituskykyä. Prosessin suorituskyvyn on tarkoitus olla määrällisesti hallittu sekä prossessin tulosten laatu tulisi olla määrällisesti tiedossa. Suurin ero edelliseen tasoon on se, että prosessi on tarkoitus suorittaa jatkuvasti kontrolloidusti prosessin tulosten saavuttamiseksi.
Tasolla 5 prosessin suorittaminen optimoidaan ottamalla huomioon liiketoiminnan nykyiset ja tulevat tarpeet. Prosessin tulisi onnistua toistuvasti täyttämään liiketoiminnan tavoitteet. Prosessin suorituskyvyn määrällisten tehokkuus- ja pätevyystavoitteiden tulisi olla vakiintuneita organisaation liiketoiminnan tavoitteiden mukaisiksi. Prosessin jatkuva valvonta näiden tavoitteiden pohjalta mahdollistetaan määrällisen palautteen avulla ja prosessin parantaminen on tarkoitus saavuttaa tulosten analysoinnilla. Prosessin optimointi vaatii innovatiivisia ideoita, teknologiaa sekä tehottomien prosessien muuttamista siten, että ne vastaavat määritettyjä tavoitteita ja päämääriä. Ensisijainen ero edelliseen tasoon on se, että määritetyt ja standardoidut prosessit dynaamisesti muuttuvat ja mukautuvat tehokkaasti vastaamaan liiketoiminnan nykyisiä sekä tulevia tavoitteita.
Prosessin arviointi
Prosessia arvioidessa on syytä muistaa, että jokainen projekti on erilainen. Kaiken arvioinnin tulisi perustua kokemushistoriaan, mutta arvioinnin tulee kuitenkin ottaa huomioon myös arvioitavan projektin erityispiirteet.
Ohjelmistotuotantoprosessin parantamisella on tärkeä rooli parannettaessa tuotteiden laatua ja projektien kykyä pysyä budjeteissa ja aikatauluissa. Tuotantoprosessin arvioinnilla on puolestaan tärkeä rooli etsittäessä ja määritettäessä prosessin parannuskohteita ja siten ohjelmistoprosessien arvioinnilla on tärkeä osa paitsi prosessien kehittämisessä myös tuotteiden laadun kehittämisessä:
Kuva 7. Ohjelmistoprosessin arviointi SPICE standardin mukaan
Ohjelmistoprosessin arvioinnilla tarkoitetaan organisaation ohjelmistoprosessin kurinalaista arviointia, joka tehdään tavallisesti vertaamalla organisaation prosesseja jotakin arviointimallia vastaan. Prosessin kyvykkyydellä tarkoitetaan prosessin kykyä saavuttaa sille asetetut päämäärät. Ohjelmistoprosessin arviointi suoritetaan tavallisesti jotakin arviointikehystä tai standardia vastaan. Nämä tuottavat vertailukriteerit yrityksen toimintatavoille.
Prosessin kyvykkyyden arviointi tarkoittaa sen arviointia, miten paljon kullakin tasolla on saavutettu haluttuja ominaisuuksia. Arviointi perustuu tosiasioihin, todisteisiin ja tulkintoihin. Koska organisaatioiden kypsyyteen tai prosessien kyvykkyyteen liittyvät arviot annetaan arvioinnin aikana tai sen seurauksena niin arviointia voidaan pitää mittausmenetelmänä. Kuitenkin koska arviointitulokset riippuvat arvioijasta niin mittausmenetelmä ei ole täysin objektiivinen.
Liiketoiminnan tavoitteista johdetut ohjelmistotuotannon parantamiskohteet ohjaavat arvioitavien prosessien valintaa, parantamistavoitteiden tunnistamista ja viimekädessä tehokkaimpien parantamiskeinojen tunnistamista. Jokaista parantamiskohdetta tulisi kohdella omana projektinaan. Projektit tulisi suunnitella huolellisesti, hallita riskit ja tiedottaa projektin etenemisestä asianomaisille.
Prosessin arviointi aloitetaan valmistelemalla arvioinnin syötteet:
- Sponsori on henkilö (johtaja), joka sitoutuu prosessin parantamisohjelmaan ja vaatii arvioinnin suoritettavaksi sekä tarjoaa sille voimavarat. Sponsori varmistaa, että arvioinnin syötteet (tarkoitus, laajuus, rajoitteet ja vastuut) ovat asianmukaisesti määritelty siten, että ne kohtaavat prosessin parantamisohjelman tarpeet. On todennäköistä, että pätevän arvioijan avustus ja ohjeet auttavat sponsoria muotoilemaan arvioinnin syötteet.
- Arvioija vastaa arvioinnin asianmukaisesta suorittamisesta. Uskottavuus on avaintekijä arviointiryhmän ja arvioijan valinnassa. Yleensä ulkopuolisen arvioijan valinta saattaa osoittautua uskottavammaksi (ulkopuolisen näkökulma).
- Arvioinnin tarkoituksen määrittely opastaa arviointiryhmää arvioinnin suorittamisen aikana erityisesti koskien arvioinnin aikana kerättävän tiedon määrää, luonnetta ja sisältöä.
- Arvioinnin laajuus määrittelee rajat arvioinnille sekä yrityksessä että arvioitavien prosessien osalta.
- Sponsori saattaa haluta rajoittaa arviointiryhmän valinnanvapautta määrittelemällä arvioinnin näytteenottostrategian valitsemalla haastateltavat ihmiset ja tiedon käytön. Kaikki rajoitukset, niin positiiviset kuin negatiivisetkin dokumentoidaan arvioinnin rajoituksiksi.
Arviointiryhmän suorittaman arvioinnin tuloksena saadaan:
- Prosessin nykytilan profiili.
- Arviointitiedot ( kaikki tieto, joka on asianmukaista kuvaamaan arvioinnin tuloksia, erityisesti viitteet, jotka tukevat prosessin ominaisuuksien arvostelua).
- Lisätiedot prosessin parantamiseen (parantamistavoitteiden tunnistamiseen, mittarit ja kohteet).
Esimerkiksi SPICE-arvioinnin aikana tarkastellaan prosessiin liittyviä käytäntöjä ja niiden suorittamiseen liittyviä työtuloksia ja annetaan prosessille arvosana soveltaen seuraavaa asteikkoa:
- N (not) = ei saavutettu (<15 % ominaisuudesta saavutettu)
- P (Partially) = osittain saavutettu (15-50 % ominaisuudesta saavutettu)
- L (Largely) = laajasti saavutettu (51-85 % ominaisuudesta saavutettu)
- F (Fully) = täysin saavutettu (>85 % ominaisuudesta saavutettu)
Arviointitulosten analysointi tuottaa tietoa prosessin nykyisistä vahvuuksista ja heikkouksista sekä osoittaa parantamismahdollisuudet. Analysoinnin pohjalta
- tunnistetaan parannusalueet,
- asetetaan ohjelmistoprosessin laadulliset tavoitteet sekä mitattavat parantamistavoitteet ja
- luodaan toimintasuunnitelma.
Prosessin parannusalueita tunnistettaessa ne asetetaan myös tärkeysjärjestykseen, joka perustuu seuraaviin tekijöihin:
- Arviointitulokset, jotka esittävät heikkoa tai vahvaa aluetta arvioiduista prosesseista.
- Organisaation tarpeet, jotka asettavat yleiset parantamistavoitteet parannusohjelmalle.
- Alan normit ja parhaat käytännöt jotka tarjoavat vertailukehyksen arviointituloksille.
- Mahdolliset olemassa olevat tehokkuusmittarit tunnistavat parantamisen tärkeysjärjestyksen organisaation toiminnassa yleisesti (esim. kerätään tietoa puuteiden lukumäärästä/tuote jne).
- Parannustoimenpiteisiin ja -tavoitteisiin liittyvät riskit.
Johdon tulee hyväksyä parannusalueet, kohteet ja tavoitteet ja päivittää prosessin parantamissuunnitelmaa ja siten sitouttaa organisaatio suorittamaan suunnitellut parannukset. Päätökset tulee viestiä selvästi kaikelle henkilökunnalle johon se vaikuttaa.
Prosessin parantamisen toteuttaminen
Prosessin parantaminen voidaan yksinkertaistaa seuraaviin vaiheisiin:
- Tunnistetaan nykyisen tuotantoprosessin tila ja ymmärretään kuinka sitä voidaan parantaa.
- Päätetään tarvittavat toimenpiteet ja dokumentoidaan ne.
- Toteutetaan päätetyt toimenpiteet.
Toimenpiteiden dokumentoimisessa huomioitavia asioita:
- Dokumentoinnissa keskitytään olennaiseen. Suunnitelmasta ei saa tulla sellainen, jota kukaan ei jaksa lukea. Suunnitelman tekstin tulee olla yksinkertaista ja helposti ymmärrettävää ja siinä käytettyjen termien tulee olla kaikille tuttuja.
- Kriittiset ja toteutustavaltaan vaihtoehtoiset tehtävät kuvataan yksityiskohtaisesti.
- Prosessinparantaminen toteutetaan sykleittäin. Alussa ei kannata pyrkiä täydellisyyteen, vaan tehdään tarvittava minimimäärä ja korjataan suunnitelmaa seuraavalla kierroksella.
Toteutusvaiheessa on olennaista riittävän ja selvän palautteen antaminen toimenpiteiden käyttöönoton onnistumisesta.
Pyrittäessä kaoottisesta prosessista toistuvaan prosessiin parantamisen tärkeimmät osa-alueet ovat:
- Katselmusmenettelyjen käyttöönotto. Katselmusmenettelyjen avulla lisätään kaikkien projektiin osallistujien sitoutumista ja varmistetaan, että suunnitelmat tehdään, hyväksytään ja toteutetaan asianmukaisesti. Katselmusmenettelyjen avulla varmistetaan myös projektiin osallistuvien eri tahojen yhteistoiminta sekä se, että kaikki ovat tietoisia projektin edistymisestä. Katselmukset pidetään esimerkiksi projektin saavuttaessa virstanpylvään, tietyin väliajoin tai milloin sellainen muutoin katsotaan tarpeelliseksi.
- Yhtenäisen projektisuunnitelman käyttöönotto kaikissa projekteissa. Projektisuunnitelma sisältää mm. projektin koon arvion (LOC), resurssitarpeen arvion sekä aikataulun. Projektisuunnitelmaa on käsitelty tarkemmin sivulla Projektin hallinta.
- Versiohallinnan käyttöönotto kaikissa projekteissa. Versiohallinta on kriittinen tuotteiden hallinnan kannalta ja siihen tulee sisällyttää myöskin vaatimukset ja suunnittelu. Versiohallintaa on käsitelty tarkemmin sivulla Tuotteenhallinta.
- Laadunvarmistusorganisaation perustaminen ja käyttöönotto.
Laadunvarmistusorganisaatiolla tulee olla riittävästi resursseja
pystyäkseen tarkastamaan työn suorituksen riittävän kattavasti. Aluksi
on katselmoitava kaikki työ, että voidaan havaita työn tehdyn
suunnitelmien mukaisesti. Myöhemmin, kun havaitaan, että suunnitelmia
noudatetaan, tarkastusten kattavuutta voidaan alentaa.
Hyvin pienissä organisaatioissa yrityksen johdon on usein mahdollista seurata työn toteuttamista niin läheltä, että erillistä laadunvarmistusorganisaatiota ei välttämättä tarvita. Henkilöstömäärän kasvaessa tämä mahdollisuus vähenee, ja tällöin erillinen laadunvarmistusorganisaatio on tarpeellinen.
- Projektisuunnitelman toteutumisen seuranta virstanpylväiden avulla. Tyypillisiä virstanpylväitä ovat esimerkiksi: vaatimusmäärittely hyväksytty, toteutussuunnitelma hyväksytty, korkean tason suunnittelu päättynyt, tietty määrä moduuleista valmiina jne.
Siirryttäessä käyttämään uudenlaista tuotantoprosessia, on olennaista säilyttää myöskin vanha prosessinhallintamenetelmä siihen saakka, kunnes organisaatio on osoittanut kykynsä toimia uuden suunnitelman mukaisesti.
Kypsyystason ollessa toistuva tuotantoprosessin hallintajärjestelmä itsessään motivoi organisaatiota parantamaan tuotantoprosessin kypsyystasoa edelleen. Organisaatio on tällöin kohtuullisen kehittynyt ja sillä on käytössään monia hyviä käytäntöjä. Edellä kuvattujen kehityskohteiden lisäksi tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin kohtiin:
- Riittävien resurssien osoittaminen laadunvarmistukseen. Vaikka monilla yrityksillä on käytössään laadunvarmistustoiminnot, niiden resurssit eivät riitä kattaviin katselmuksiin.
- Versiohallinnan käytön varmistaminen. Vaikka monilla yrityksillä on käytössään versiohallintatoiminnot, niitä käytetään vain valmiin tuotteen versiohallintaan. Versiohallintaa tulee käyttää myös esimerkiksi kehityksen ja testauksen aikana.
- Avainprosessien standardoinnin käyttöönotto. Avainprosesseja ovat
esimerkiksi suunnittelu, koodaus, testaus ja tarkastukset. Standardit
helpottavat projektin osallistujien välistä yhteistyötä. Kun kaikki
tekevät samantyyppiset asiat samalla tavalla, helpottaa se esimerkiksi
henkilön siirtymistä projektista toiseen ja vähentää koulutuksen
tarvetta. Samoin esimerkikisi koodin tarkastukset ja katselmukset ovat
helpompia, kun kaikilla on samanlainen kommentointitapa.
Vaikka jokainen projekti on erilainen, käytettyjen menetelmien standardoinnista on kuitenkin edellisten lisäksi esimerkiksi seuraavia etuja:
- Standardointia käytettäessä jokaisesta projektista saatuja kokemuksia voidaan käyttää hyväksi tuotantoprosessia parannettaessa.
- Standardit luovat perustan prosessin ja laadun arviointiin.
- Prosessien määrittelemiseen kuluu aikaa ja työtä, joten on epäkäytännöllistä tehdä niitä jokaiseen projektiin uudelleen.
- Tarkastusmenettelyjen käyttöönotto ja vakiinnuttaminen. Tarkastusmenettelyjen päätarkoitus on parantaa tuotteiden laatua auttamalla toteuttajia huomaamaan ja korjaamaan virheensä. Tarkastusmenettelyn tavoitteena on löytää virheet ja ongelmakohdat niin aikaisessa vaiheessa tuotantoprosessia kuin mahdollista, joten tarkastusmenettelyä tulee soveltaa kaikkiin tuotantoprosessin vaiheisiin (vaatimusmäärittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen, ylläpitoon ja dokumentointiin).
- Prosessinparantamisen vastuuhenkilöiden asettaminen. Ilman vastuuhenkilöiden asettamista prosessinparantaminen on vain hieno asia, joka täytyy toteuttaa jonakin päivänä, mutta ei vielä tänään. Vastuuhenkilöiden tehtävänä on mm. muutosten käynnistäminen, koulutus ja ohjaus, standardien vakiinnuttaminen ja prosesseista kerättyjen tietojen säilyttämisestä huolehtiminen.
Prosessin kypsyystason ollessa määritelty tai sitä parempi organisaatio hallitsee tehokkaasti tuotantoprosessiaan. Tällöin on korostettava prosessin jatkuvaa kehittämistä, ja tärkeimmät kehitysalueet ovat:
- Tehokkaan prosessin mittaus- ja analysointimenetelmän vakiinnuttaminen. Mittaustietoja säilytetään tietokannassa ja niitä käytetään jatkuvasti tuotteiden ja prosessien laadun arvioimiseen.
- Riittävän haastavien laatusuunnitelmien ja -tavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden toteutumisen tehokas seuraaminen.
- Tehokkaan ja kattavan virheidenehkäisymenetelmän käyttöönotto ja käyttämisen vakiinnuttaminen.
- Tuotantoprosessin automatisointi.
Tuotelaadun kehittäminen
Yksi parhaista menetelmistä tietotekniikkaorganisaatioiden arvioinnissa on niiden tuottamien tuotteiden laadun arviointi. Tuotteiden laatu kuvaa usein myös tuotantoprosessin laatua.
Tuotteen laadun mittaamisessa tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää mahdollisimman objektiivisia ja yksiselitteisiä, numeerisia mittareita. Niiden tulee vaatia mahdollisimman vähän inhimillistä arviointia. Tyypillisiä mittareita ovat esimerkiksi virheiden löytymistiheys prosessin eri vaiheissa tai testauksen kattavuus.
Mittareita tulee olla enemmän kuin yksi, mutta ei kuitenkaan liian monta. Mikäli laatua mitataan vain yhdellä mittarilla, tähän kyseiseen ominaisuuteen saatetaan kiinnittää liikaa huomiota tuotteen muiden ominaisuuksien kustannuksella. Liian moni mittari puolestaan saattaa sekoittaa.
Tuotteen laadun tarkkailussa noudatettavat pääperiaatteet ovat:
- Yrityksen johto asettaa selvät, yksiselitteiset, numeeriset ja haasteelliset laatutavoitteet.
- Käytettävien mittareiden tulee olla objektiivisia ja mittauksen tulee vaatia mahdollisimman vähän inhimillistä arviointia.
- Mittarit on tarkasti määriteltyjä ja dokumentoituja.
- Jokaisen projektin alussa tehdään laatusuunnitelma. Laatusunnitelma sisältää tarkasti määritellyt numeeriset tavoitteet, jotka tarkistetaan projektin muuttuessa ja saavutettaessa projektin virstanpylväät.
- Tarkistetaan projektikohtaisen laatusuunnitelman yhteensopivuus suhteessa yritysjohdon asettamiin laatutavoitteisiin ja tehdään tarvittavat muutokset.
- Laatusuunnitelman toteutumista seurataan ja seurannan tuloksista raportoidaan. Mikäli laatutavoitteita ei saavuteta, ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin.
- Yksittäinen mittari ei voi kuvata koko monimutkaisen tuotteen laatua, vaan tarvitaan useita indikaattoreita. Käytettävien mittareiden tarkoituksenmukaisuus on syytä testata.
Yrityksen laatutavoitteiden tarkoitus on parannuskohteiden etsiminen eikä työntekijöiden arviointi. Tavoitteiden tulee olla haasteellisia: mikäli tavoitteet saavutetaan aina, prosessinparantamiselle ei löydy motivaatiota. Yrityksen johdon asettamien laatutavoitteiden lähtökohta voisi olla:
- Jokainen uusi tuote on edeltäjäänsä parempilaatuinen.
- Yrityksen laatuorganisaatio määrittelee laadun tarkkailussa käytettävät mittarit yhteistyössä projektiorganisaatioiden kanssa.
- Jokainen projektipäällikkö vastaa dokumentoidun projektikohtaisen laatusuunnitelman tuottamisesta. Projektikohtainen laatusuunnitelma luodaan yrityksen laatutavoitteiden pohjalta.
- Laatuorganisaatio raportoi säännöllisesti yrityksen johdolle laatutavoitteiden toteutumisesta.
Mikäli asetetut laatutavoitteet ylitetään, laatutavoitteet asetetaan korkeammalle. Mikäli asetetut laatutavoitteet alitetaan, käytettyjen mittareiden pitäisi osoittaa parannuskohdat joita muuttamalla laatutavoitteet saavutetaan.
Projektikohtaisen laatusuunnitelman laatimisessa noudatetaan seuraavia periaatteita:
- Yrityksen tekemistä viimeisistä jo päättyneistä projekteista valitaan se, joka muistuttaa eniten toteutettavaa projektia.
- Tutustutaan kyseisen projektin laatutietoihin. Tiedot muodostavat pohjan uuden projektin laatusuunnitelmalle.
- Määritellään vanhan ja uuden projektin merkittävät erot ja arvioidaan näiden erojen vaikutukset.
- Historiatiedot ja arvioidut erot huomioiden tehdään alustava laatusuunnitelma.
- Alustavaa laatusuunnitelmaa verrataan tavoitteisiin ja suunnitellaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat parannukset prosessiin.
- Projektin laatuprofiili tarkastetaan ja tehdään mahdolliset tarkastuksissa esiintulleet muutokset.
Yrityksen laatujärjestelmää ja sen ylläpitoa on selvitetty tarkemmin sivulla Laadunhallinta.
Vain jäsenille: