Käsittämättömiksi jääneet sanat

Kulttuurishokki, ihastuminen, inho, mukautuminen, ymmärtäminen. Sanoja joita yhteiskuntatieteilijät, sosiologit ja psykologit jaksavat vaihto–opiskelijoille toistella. Monet toki kertovat kokeneensa vahvan kulttuurishokin sekä lähtiessä että palatessa, mutta minulla ei tähän mennessä ole ollut minkäänlaisia tuontyyppisiä tuntemuksia. Ei ihastumista eikä inhoa, ainoastaan mielenkiintoa. Enkä oikein usko että ymmärrän Suomea yhtään korkeammalla tasolla palaamiseni jälkeenkään. Voihan olla, että koen valaistumisen jossain vaiheessa, mutta en oikein jaksa uskoa siihen. Asumista ja opiskelua vieraassa maassa tämä on, ei sen kummempaa. Ainoa muotitermi jonka olen kokenut on jet lag, mutta siltä tuskin välttyy kukaan ellei sitten ryyppää tuloiltana reipasta parin päivän putkikänniä (hetkinen, mitenkäs se olikaan…).

Kuva : Shokki oli pikemminkin paikallisten. Ji-Hae ja Yu-Jung räkättävät tuntemattomalle juntille idiootille.

Kuva : Pasi ja Matti kiinnostuneina. Emme kerro mitä lensi ohi. (Pasin kuva-arkiston helmiä)

Motivaatio ja vaihto–opiskelun tarkoitus ovat varmasti jokaiselle ulkomaille lähtevälle erilaiset. Vaikka useimmat lähtijät ovatkin kiinnostuneita kulttuurista, tarkoittaa toisille kulttuuri maan tapoja ja historiaa siinä missä toisille vahvinta paikallista tislaustuotetta ja vaakamamboa ulkomaalaisten kanssa. Mitä tahansa syyt ovatkin, niin ilman aitoa kiinnostusta matkasta tulee varmasti tylsä. Esimerkkitapauksia tästä, opiskelijoita joita koko vieraassa maassa oleminen ei kiinnosta pätkääkään, näkee silloin tällöin. Onneksi suurin osa opiskelijoista on kuitenkin liikkeellä aidosti kiinnostuneena. Toisaalta, kukapas oikein on oikea ihminen kertomaan onko yksi motiivi parempi kuin toinen?

Kiinnostukaa, lähtekää, kokekaa, on se sen arvoista.

Vuosi Koreassa - Lähdön keveys - Sielulle ja ruumiille - Opiskelun välttämättömyys - Käsittämättömiksi jääneet sanat