Stockholm marathon
(31.5.2008)


Jeee jeee jeee!!! Laughing Vihdoinkin se kauan himoittu kolmen tunnin alitus:
Finish time: 2:58:55
Ranking: 193 / 13546
Average heart rate: 161
Tulos oli erinomainen olosuhteisiin ja viimeistelyyn nähden. Kuntohan oli jo kohdallaan mikä Joensuun puolimaratonilla (1:23:42) tuli lopullisesti varmistettua. Niin monta muuta asiaa vaan voi aina mennä pieleen, joten olen todella tyytyväinen tulokseen, alitinhan tavoiteeni yli minuutilla! Cool

Opin myös paljon itsestäni, vauhdinjaosta ja siitä mitä itsestä saa irti. Voin kuitenkin sanoa että helppoa ei ollut. Ne muut jotka meinaa tuon rajan tulevaisuudessa rikkoa (Tuomo ja muut), niin hatunnosto jos/kun siihen pääsette, se ei tule olemaan helppoa. Ainakaan minulle se ei sitä ollut. Mutta kun on tällaista jääräpäistä sorttia joka tekee sen minkä on päättänyt, niin eihän sitä kesken voi jättää. Berliinissä syksyllä 2006 ekan kerran lähdin kovana optimistina yrittämään vain törmätäkseni Berliinin muuriin. Sen jälkeen 2007 uudestaan ensin Forssassa (3:09) ja sitten HCM:ssä (3:14). Siinä välissä pari Singaporeakin (3:14, 3:12) mutta kevyemmin ja ilman tätä tavallista kovempaa aikatavoitetta.

Ja koska ihan alkuperäinen tavoitteeni (joka ei toteutunut) oli juosta eka maratooni juuri Tukholmassa, niin voi sanoa että ympyrä on sulkeutunut kun nyt 3-vuotta myöhemmin alitin tän tavallista kovemman aikatavoitteen juuri omassa ekassa Tukholman maratoonissani. Tuntuu hienolta, joten lämmin kiitos kaikille kannustajille ja Jurille hyvistä treeneistä talvella.

Valmistautuminen

Useimmat matkustavat Helsinkiin sikakalliilla maraton-risteilyllä, mutta mä päätin odotella viime hetken tarjouksia ja tällaisen sitten kolme viikkoa ennen matkaa löysinkin: Cool
"Miniristeily Turusta Tukholmaan ja takaisin. Kokonainen vuorokausi aikaa herkutella, shoppailla ja tanssia! Hinta 2-4 matkustajalle samassa hytissä ilman aterioita: A-hytti 44,- B-hytti 24,- C-hytti 12,-"
Toi on tosin maratonia edeltävän päivän aamulaiva, mutta päättelin että Tukholmassa sekin käsittääkseni pysähtyy ja sieltä uloskin pääsee. Paluumatkalle samanlainen paketti Siljan laivalla Tukholmasta Helsinkiin 1052 SEK (n. 100 e), kun pitää olla vähän vaihtelua. Säästyneillä hiluilla sitten pari yötä jossain ökyhotellissa Tukholmassa ja toivon mukaan fressinä lähtöviivalla. On nää mun hienot suunnitelmat ennenkin aiheuttanu kaikenlaista jännittävää, mutta tää plääni olisi yhtä vedenpitävä suunnitelma kuin paluumatkan tax free ostokset.

Puolileikillään juoksutaktiikaksi suunnittelin matkata Suhosen Markun kanssa ekat 33 km ja ottaa sitten sellanen 8 km loppukiri. Toisaalta Markun aiemmat Tukholman tulokset "edellisestä elämästä" olivat 2:43 ja 2:51, joten jos vielä vanhoilla päivillään kipittää tommosia aikoja niin ei auta kun raahautua perässä omaan tavoiteaikaan 2:59:58. Jännitystä tietysti että pitääkö toikaan - kun ei ollut vielä kertaakaan aikaisemmin pitänyt.

Kisapäivä ja Tukholma

(tänne jotain)

Juoksufiilikset

Itse juoksu, niin ensimmäinen yllätys oli että oho, täällä on kesä: ennusteet +25 ja urheilukentän mittari +27 auringon porottaessa pilvettömältä taivaalta. Eli mihin jäi vaalea juoksupaita ja lippalakki! Mutta liekö sitten Singaporen maratoonit karaisseet, tai toisaalta kuumuus ei ole mulle niin paha kuin monelle muulle. Mutta se nestemäärä ja energia mikä piti kehoon tunkea niin vatsa oli kyllä aika kovilla, onneksi energia sitten riitti loppuun asti eikä vauhti päässyt hiipumaan. Loppukiriä ei kuitenkaan tullut, lähinnä vain selviytymiskamppailu maaliin saakka vauhtia liikaa menettämättä.

Juoksun avainsana: rentous.

Mielikuvaharjoittelukin lienee auttanut, sillä aina kun tuntui että alkaa vauhti hiipua, hoin itselleni että rennosti vaan ja sain lisättyä vauhtia sykettä nostamatta. Tai toisaalta kun yleisön kannustus nosti adrenaliinia ja sykettä, niin totesin että easy easy ja rentoutin askelta. Sykemittaria käytin apurina tässä sekä kokemuksen tuomaa MuTua sen oikeasta tasosta.

Eli juoksu ei saa olla väkinäistä yrittämistä, ei ainakaan ekalla puolikkaalla. Toinen puolikas on sitten toinen asia.

Yksityiskohtaisempi raportti

Lähdin C-lähtöryhmästä, joten en nähnyt Markkua joka lähti B-ryhmässä. Jänikset (3:00 ja 3:15) lähtivät näiden ryhmien välistä, joten hivuttauduin mahdollisimman lähelle kärkeä ja juoksin jänikset kiinni ekan kilometrin aikana. Seurasinkin jäniksiä muutaman kilometrin, mutta niin teki moni muukin. Kun en sitten jaksanut varoa toisten kantapäitä jänis-ryhmässä niin lähdin sitten menee edeltä rennosti omaa vauhtiani. Juoksu sujui rennosti ja eka kierros menikin ihan suunnitellusti omaa vauhtia ja rennolla sykkeellä (161) alle 1:27:56 aikaan. Muutama kilsa puolimatkan jälkeen otin ainoan geelini.

Markun sain kiinni jossain 15km kohdalla ja vähän aikaan mentiin yhdessä. Mutta hänellä oli ilmeisesti suurempia ongelmia, mikä ei päällepäin näkynyt kun taas oma meno tässä vaiheessa oli vielä varsin kevyttä ja sujuvaa. Koetin vähän tsempata Markkua, mutta painelin sitten kuitenkin menemään omaa vauhtia tässä vaiheessa vielä ohitellen muita.

Tokalla kierroksella 24 km kohdalla alkoi ekat väsymisen oireet jaloissa ja koetin rentouttaa juoksua entisestään ja muiden juoksusta motivointia hakemalla. Aika samaa tahtia mentiin eikä vauhti päässyt hiipumaan liikaa. Jonnekin 30km asti jaksoinkin pitää tavoitevauhtia ihan hyvin, siitä eteenpäin piti sitten jo alkaa hieman pinnistelemään ettei vauhti pääsisi hiipumaan huomaamatta.


Västerbron sillan piiiitkä nousu osuu n. 13 ja 33 km kohdille ja se olisi yksi vedenjakaja. Sykkeet eivät nousseet korkealle ja sitten pitkä alamäki kompensoi mukavasti. Jälkianalyysit kuitenkin paljastaa, että 30-40 km väli on tultu yli 2 minsaa hitaampaa kuin alkupuolen kympit keskimäärin, joten kyllä vauhti on hieman hiipunut. Jäniksiä ei kuitenkaan takaa alkanut niskaan huohottamaan, joten uskoa ja toivoa vielä oli.

Lopussa sitten kasviliemet, rypälesokerit ja kaikki avut mitä vaan tarjolla oli, mutta kyllä viimeiset 2 kilsaa piti kuitenkin pinnistää loppuun asti. Stadionin häämöttäessä oli 4 minsaa aikaa ehtiä ja portista sisään tullessa katsoin että joko 1 tai 2 minsaa aikaa jäljellä, joten pakko oli rutistaa loppuun asti. Mitään hurjaa kiriä ei ehkä irronnut, mutta helpotus oli suuri kun näin ennen maalia ajan 2:59:10, joten tuuletukset sen mukaiset. Smile


Kyllä olikin kova juoksu ja lähes kaikki piti irti ottaa, paljon ei varastoon jäänyt jos mitään. Ei nyt taju sentään lähtenyt tai silleen, mutta viimeiset 2 km on tultu kuin Jurin vauhtitreenissä ainakin sykkeiden puolesta: keskisyke 172 ja maksimi maaliviivalla 182 (tän vuoden huiput 184). Alla yhteenveto ajoista ja sykkeistä.
     
  5k 10k 15k 20k Half 25k 30k 35k 40k 42k
Total time 0:21:06 0:41:49 1:02:29 1:23:27 1:27:56 1:44:21 2:05:44 2:27:38 2:49:36 2:58:55
Pace 4:13 4:08 4:07 4:11 4:10 4:12 4:16 4:22 4:23 4:14
Heart rate 145 159 161 161   160 163 165 165 161

Joku toinen suomalainen peesasi mua viimeiset kilometrit ja onnistui myöskin alittamaan 3 tuntia ekan kerran. Olin niin zippi etten edes kiinnittänyt suuremmin huomiota, mutta kaveri tuli maalin jälkeen jutteleen. Oli kuulemma katsonut että mun peesissä pääsisi alle 3 tuntiin, mikä tuntui aika hyvältä kommentilta juoksun jälkeen. Markku tuli myös vastaan urheilukentällä juoksun jälkeen ja onnitteli tuloksestani. Hetken jo ihmettelin että missä vaiheessa on mut ohittanut mutta tajusin sitten että leikki oli jäänyt kesken.

Juoksu siis meni tällä kertaa hyvin kaikista pienemmistä vastoinkäymisistä huolimatta ja maltilliset sykkeet varmaan pelasti juoksun. Vatsa oli kuitenkin hyvin kovilla minkä huomasi juoksun jälkeen, sen verran paljon nestettä ja muuta piti matkan aikana tankata. Olo oli kuin ekan maratoonin jälkeen enkä mitään pystynyt syömään 3-4 tuntiin maalintulon jälkeen. Baarikaapin Moet-shampanjapullo kuitenkin maistui.

Viimeiset pari viikkoa on sitten pakerrettu myös illat töissä lenkkien sijaan. Mutta tätä fiilistä ei kukaan voi pois ottaa, vieläkin hymyilyttää kun tätä tarinaa aloin rustaamaan. Pikku hiljaa takaisin lenkkipolkujen ääreen ja kohti tulevia tavoitteita.