Esipuhe
Tämän tutkielman valmistuminen on ollut pitkä prosessi, jonka aikana olen saanut kannustusta ja tukea hyvin monelta ihmiseltä. Kiitokset kaikille.
Erityisesti haluan kiittää professori Timo Jääskeläistä mielenkiintoisesta aiheesta, työni ohjaamisesta sekä arvokkaista neuvoista. Myös Joensuun yliopiston Fysiikan laitoksen henkilökunnan tuki on ollut tärkeää.
Kiitokset webbilinkkivinkeistä, mielenkiintoisista keskustelutuokioista ja kovasta vastuksesta sulkapallokentällä menevät Janne Simoselle, jonka innovatiiviset artikkelivinkit piristivät tutkielmani sisältöä.
Haluan kiittää myös VTT:n Valmistustekniikan osastolla työskentelevää tutkija Jorma Pitkästä ja Geologian tutkimuskeskuksessa työskentelevää geologi Reijo Alviolaa tutkimusmateriaalin ja tarvittavien lähteiden lainaamisesta tutkielmaani varten.
Vanhemmilleni kiitokset kallisarvoisesta tuesta niin hyvinä, kuin huononakin aikoina. Siskolleni Jaanalle kiitokset kärsivällisyydestä ja erilaisista vinkeistä viettäessäni aikaa Helsingissä. Sekä tietenkin kiitokset kummitytölleni Sirille, joka jaksaa hymyillä aina vaan.
Joensuussa 13.12.1999
Jarkko Mutanen
Tiivistelmä
Mutanen Jarkko, Fluoresoivat värit, sivuja 122, joulukuu, 1999
Joensuun yliopisto
Fysiikan laitos
Fysiikan pääainekoulutus
Työn ohjaaja. prof. Timo Jääskeläinen
Tutkielmassani käsitellään fluoresoivia värejä. Aluksi tarkastellaan fluoresenssia ja siihen liittyviä käsitteitä. Tämän jälkeen jatketaan radiometrian ja fotometrian suureiden, fluoresoivien värien mittauksessa käytettävien värikoordinaatistojen ja mittalaitteiden esittelyllä. Näillä pohjustetaan lukuja, joissa analysoidaan fluoresoivien värien mittausmenetelmiä ja niihin liittyviä virheitä sekä käydään läpi fluoresoivien värien standardeja ja niiden määritystä. Viimeisissä luvuissa käydään läpi fluoresoivien värien sovelluksia luonnossa (esimerkiksi fluoresoivat mineraalit, vihreä fluoresoiva proteiini ja fluoresoivat skorpionit) ja fluoresoivien värien sovelluksia teollisuudessa (esimerkiksi fluoresoivat värit metalliteollisuu-dessa, paperiteollisuudessa ja tiedontallennuksessa). Mittaustuloksia esitellään fluoresoiville mineraaleille, vihreälle fluoresoivalle proteiinille, skorpionin fluoresenssille, tunkeumanestetarkastukselle, paperin fluoresenssimittauksille sekä analysoidaan muutamia muita mittaustuloksia.
Sisällysluettelo
- Johdanto
1
- Fluoresenssi ja luminesenssi
2
- Jablonskindiagrammi
3
- Stokes-siirtymä
4
- Fluoresenssin emissiospektrin peilikuvailmiö
5
- Radiometria ja fotometria
8
- Foto- ja radiometrian suureista
9
- Säteilyteho ja valovirta 10
- Säteilyenergia ja valoenergia 11
- Säteilyintensiteetti ja valovoima 11
- Säteilyn tehotiheys ja valaistusvoimakkuus 12
- Radianssi ja luminanssi 12
- Fluoresoivien värien värikoordinaatit ja valaisulähteet
14
- CIE:n tristimulusarvot ja xy-värikoordinaatit
14
- CIELAB värikoordinaatisto
17
- CIE:n standardivalonlähteet
20
- Fluoresoivien värien mittalaitteet
21
- Kahta monokromaattoria käyttävät mittalaitteet
21
- Fluorometrit
21
- D65-valonlähdettä käyttävät tavalliset spektrofotometrit
22
- Tristimulussuodinta käyttävät värimittarit
23
- Fluoresoivien värien mittaukseen vaikuttavia tekijöitä
23
- Mittausgeometriat 23
- Valaisulähteen vaikutus mittauksiin 25
- Mittauslaitteiden lamput ja niiden kestävyys 27
- LS 50B Fluorometri
28
- Fluorometrin optinen järjestelmä 28
- Elektroninen järjestelmä ja signaalin käsittely 30
- Fluorometrin mittaustilat 31
- Fluoresoivien värien mittausmenetelmät ja niihin liittyvät virheet
33
- Fluoresoivien materiaalien radiometriaa
33
- Tristimulusvärimittareiden värimittausongelmista
36
- Luminesoivien materiaalien spektrometrisistä mittauksista
38
- Yhden monokromaattorin käyttöön perustuva menetelmä 39
- Kahden monokromaattorin käyttöön perustuva menetelmä 41
- Fluoresoivien värien mittaus pallogeometriaa apuna käyttäen
45
- Yhden monokromaattorin käyttöön perustuva menetelmä 45
- Kahden monokromaattorin käyttöön perustuva menetelmä 49
- Fluoresoivien värien standardit ja metrologia
51
- Radianssikertoimen teoriaa
51
- ASTM-standardit fluoresenssimittauksissa
53
- Fluoresenssin määrityksessä käytettävä standardi 53
- Spektrisen kokonaisradianssikertoimen mittaaminen 54
- Kertoimien bT ja bS metrologiaa
54
- Heijastusradianssin b S määritys 54
- Kokonaisradianssikertoimen b T virheenkorjaus 56
- Fluoresoivien värien värirajojen määrittelyt
58
- Viestintään käytettävien fluoresoivien värien filosofiaa 58
- CIE-spesifikaatti 58
- Yhdysvaltojen kansallinen standardi 60
- Eurooppalaiset spesifikaatit 60
- Ehdotelmia ASTM-spesifikaateiksi 61
- Artikkelihahmotelmia fluoresoivien värien käytöstä 62
- Havaittavuustaulukot 62
- RELEX
64
- Fluoresoivat värit luonnossa
71
- Fluoresoivat timantit
71
- Tavernier-timantin aleksandriitti-ilmiö 71
- Tavernier-timantin värimittauksista 72
- Fluoresoivat mineraalit
77
- Fluoresoivien mineraalien teoriaa 77
- Fluoresoivien mineraalien värimittauksista 80
- Vihreä fluoresoiva proteiini-GFP
84
- Fluoresoivien proteiinien sovelluksia 85
- Vihreän fluoresoivan proteiinin fluoresenssimittauksia 86
- Fluoresoivat skorpionit
90
- Fluoresoivat merieliöt
91
- Fluoresoivien värien sovellukset teollisuudessa
95
- 9.1 Tunkeumanestetarkastus
95
- Tunkeumanestetarkastuksen periaate 95
- Erityyppiset tunkeumanesteet 98
- Kehitteet tunkeumanestetarkastuksessa 99
- Magneettijauhetarkastus
103
- Magneettijauhetarkastuksen suoritus 104
- Väriainemenetelmän ja fluoresoivan menetelmän vertailua 107
- Fluoresoivat värit paperiteollisuudessa
108
- Paperin mittauksen historiaa 109
- CIE-valkoisuus 110
- Paperin fluoresenssimittauksia 111
- Fluoresoivat värit liikennemerkeissä
113
- Fluoresoivat värit turvamerkinnöissä
116
- Fluoresoivien turvamerkintöjen kestävyysvaatimukset 116
- Klassiset luminesoivat pigmentit 117
- Fluoresoivat värit tiedontallenuksessa
118
- Yhteenveto
121
- Kirjallisuusluettelo
- Liitteet:
- Liite 1. Kuvia fluoresoivista mineraaleista
- Liite 2. Kuvia fluoresoivista merieliöistä
- Liite 3. Luminesoivat pigmentit turvamerkinnöissä