Millainen on hyvä ongelmaraportti?

Ihan ensiksi, raportissa kannattaa seurata ongelmalähtöistä oppimisporosessin askelia:

1. Oliko epäselviä tai tulkinnanvaraisia käsitteitä?
2. Miten määrittelitte ongelman?
3. Millaisia ratkaisuehdotuksia keksitte ryhmässä?
4. Mitä oppimistavoitteita asetit itsellesi? (näitä voit pohtia myös oppimispäiväkirjassa.)
5. Kun nyt olet opiskellut asiaa itseksesi, mikä on ratkaisusi? Voitko yleistää oppimaasi metodia tai mallia? Mitä rajoituksia ratkaisullasi mahdollisesti on? Parasta on, jos keksit useita vaihtoehtoisia ratkaisuja, joita analysoit!

Jokaiseen ongelmaan liittyy aina jokin oppistavoite, joka tulisi saavuttaa. Jos kaikki menee hyvin, opit ongelman myötä jonkin uuden käsitteen, mallin tai menetelmän, tai saat rakennettua yleiskuvan jostain ongelma-alueesta.

Jotkut ongelmat saattavat myös edellyttää ohjelman suunnittelemista tai jopa toteuttamista (ja testaamista!). Silloin ongelmaraporttiin tulee liittää myös algoritmi tai ohjelman koodi. Käytä jotain tuttua ohjelmointikieltä, Pascal ja C ovat oikein hyviä, niin idea ei katoa koodiin.